Takaosassa oli rakenteissa ihmeellinen syvennys, jota oli hyödynnetty tunkemalla pyykinpesukone muutenkin ahtaaseen tilaan.
Tässä tilanne ennen remonttia:
Kaikenkaikkiaan jokseenkin masentava ja klaustrofobinen kokemus.
Remonttibudjetti oli vaatimaton ja toisaalta vanhan talon henkeen ei mikään ökyratkaisu olisi sopinutkaan.
Lattia ja katto jätettiin ennalleen. Samoin nurkassa ollut ylös asti ulottuva yläkaappi, jossa on runsaasti säilytystilaa. Pesukoneelle järjestettiin paikka keittiöön tiskipöydän alle. Yksiössä kun astianpesukoneelle ei koettu olevan tarvetta ja pyykinpesukone on kuitenkin välttämättömyys. Näin saatiin pieneen vessaan vähän lisää tilan tuntua.
Seinien yläosa maalattiin ja alaosaan tuli vaaleaa keraamista laattaa. Takaosan syvennyksestä tuli luontevasti säilytyshyllyä. Vanhan talon hengessä käytettiin kaunista koristelistaa, jolla rajattiin laatoituksen reunat. Samalla ennen keskellä seinää kulkeneet vesiputkien pintavedot piiloutuivat näppärästi listojen taakse niin, että niitä ei enää edes huomaa.
Budjetti pysyi kurissa hienosti ja jopa alittui reippaasti. Vaihtamalla wc-istuin vanhaan saman malliseen, mutta valkoiseen (Rakennustorilta), saatiin monta etua:
- hinta: vain muutamia kymppejä
- ekologisuus: mieli on hyvä ja luonto kiittää, kun voidaan hyödyntää kierrätysosia
- asennus: ei tarvittu putkimiestä tai muutakaan erityistä, kun saman mallin pönttö istui vanhoihin kiinnitysreikiin ja liitäntöihin suoraan
- ylläpitovastuu: kun istuin on samaa mallia, on se samassa linjassa taloyhtiön alkuperäisen tason kanssa eikä korjausvastuu siirry omistajalle. Uuden, erilaisen pöntön varaosahinnat (jos saatavilla ollenkaan) ja korjaukset voivat olla kalliimpia, joten taloyhtiö voi katsoa, että uudet kalusteet kuuluvat osakkeenomistajan vastuulle. Tässä tapauksessa sitä vaaraa ei ollut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti